Raviradantie 36 | 69600 Kaustinen

Victor

Tulevia tapahtumia

Victor Björkroth työskentelee rennosti mutta tosissaan

Yksi Kaustisen seudun nuoren polven hevostelijoista on Victor Björkroth. Lajiniilot tietävät jo sukunimen perusteella, että kyseessä on rautaisen ravisuvun omaava nuorimies. Marraskuussa 26 vuotta täyttävä alaveteliläinen on saanut kipinän raviurheiluun verenperintönä, kuinkas muutenkaan. – Pienestä asti on kotona ollut hevosia ja verenperintönähän se tavallaan tuli, kun pikkupojasta lähtien on kulkenut ravireissuilla mukana, Björkroth aloittaa. – Harrastin minä salibandya, jalkapalloa ja yleisurheiluakin mutta kyllä se hevoshomma vaan jotenkin veti puoleensa. Päiväkodissakin oli aikanaan ollut joku haastattelu, jossa olin vastannut, että alan isona auttamaan isää tallilla, ettei sen tarvitse tehdä mitään.

                      Ponien kautta ravimaailmaan kiinni

Victorin isä Tapio menehtyi reilu pari vuotta sitten. Setä Rainer pitää puolestaan menestyvää ravitallia Kaustisella. Hän on saavuttanut mittavalla urallaan muun muassa ravikuningattaruuden Vintarin kanssa vuonna 1997. Victorin askelmerkit tulevalle uralle olivat sen verran selvät, että koulunkäynti ei juurikaan kiinnostanut. – Ei tullut hirveästi kouluhommiin panostettua, Björkroth hymähtää. – Sen sijaan ponit alkoivat innostaa, kun naapuriin tuli poni, jonka kanssa pääsin itsekin touhuamaan. Sitten tutuilta sain lainaan Ceazar Swe-nimisen shettiksen, jolla pääsi kokeilemaan kilvanajoa. Ei niissä ponilähdöissä nyt niin suurta menestystä tullut, että se olisi ruokkinut laji-innostusta, mutta jonkinlainen kipinä jäi silti kytemään.

                      Hellustuskumppani löytyi samasta lähdöstä

Ravimaailma tuntee useita pariskuntia, jotka ovat löytäneet toisensa hevosten kautta. Samaan veneeseen ajautui myös Victor Björkroth. Ensimmäiset iskurepliikit eivät kenties olleet ne kaikkein maagisimmat, mutta tuloksekkaat kuitenkin. – Ajettiin jossain raveissa samassa lähdössä Veeran (Vekola) kanssa. Oltiin samalla takamatkalla ja siinä tuli jotain juttua heitettyä. Alettiin vähitellen pitää yhä enemmän yhteyttä ja nyt asutaan saman katon alla Alavetelissä, Björkroth taustoittaa. – Se on sijainniltaan ihan hyvä, kun itse käyn sukutilalla Kokkolassa ajelemassa ja kengittämässä hevosia ja Veeran työt ovat Kaustisella. Aika paljon teen kengityshommia, mutta varsinkin kesällä on niin paljon raveja, että niillä reissuilla kuluu iso osa ajasta. Laitoin noin puolitoista vuotta sitten oman toiminimen, jonka avulla pystyn laskuttamaan kaikkia hevosalan hommia. Se on ollut ainakin tähän asti toimiva ratkaisu.

Katse kohti pohjoista

Kuten niin monella muullakin alan toimijalla, on Björkrothinkin vapaa-aika melkoisen kortilla. Hevosurheilu on sekä harrastus, ammatti että elämäntapa. – Kyllä sitä joskus miettii, että voisiko keksiä jotain muuta hommaa. Mutta mikään ei motivoi yhtä paljon kuin tämä. Olin pari vuotta sitten Kamuxilla myyntihommissa, vaikken kovin paljoa autoista ymmärtänytkään. Sosiaalinen puoli ja ihmisten kanssa toimiminen ovat itselle ykkösasia, Björkroth pohtii. – Siksi nautin uusiin ihmisiin tutustumisesta ja olen huomannut, että varsinkin pohjoisessa Suomessa ja Ruotsissa ilmapiiri on rennompi ja ihmiset myös. On hämmentävää, kun Ruotsissa raveissa käydessä lähes jokainen vastaantulija tervehtii, vaikkei tuntisi entuudestaan. Se tuo tervetulleen olon ja positiivisen fiiliksen.

Björkroth on mieltynyt erityisesti Uumajan ja Bodenin ratoihin, joiden kaviourilla hän ajaisi mielellään entistä enemmän kilpaa. Vaikka välimatkat ovat pitkät, kääntää hän auton nokan mieluusti Lappia kohden. – Meiltä on esimerkiksi Tornioon noin sata kilometriä pidempi matka kuin Tampereen Teivoon. Silti Tornio houkuttaa noista kahdesta huomattavasti enemmän.

                      Kaustisen festivaaliravit ovat kova juttu!

Tulevan viikonlopun festivaaliravit kotiradalla Kaustisen Nikulassa ovat luonnollisesti tärkeät myös Björkrothille. Hänelle on kertynyt useita muistoja vuosien varrelta. – Pienestä asti muistaa, että tapahtumassa on ollut paljon ihmisiä ja kyllä siellä on tullut pikkunassikasta asti pyörittyä, Björkroth tunnelmoi. – Olen aina fanittanut Kari Rosimoa ohjastajana. Olihan se hieno hetki, kun hän ja moni muu tv:stä tuttu kuski oli ihan oikeasti ajamassa kilpaa siellä radalla, omien silmien edessä. Ja kun muutaman euron pelillä sai vielä kymppejä taskun pohjalle Rosimon voittaessa niin mikä voisi olla hienompaa!

                      Uran merkittävimmät hevoset

Victor Björkroth on ohjastanut urallaan reilut 900 starttia, joista voittoja on 53. Tähänastisen uran merkittävimpiä hevosia nousee miehen mieleen useampi kappale. – Tietysti ensimmäinen oma hevonen Pink Floyd tulee ekana mieleen. Sen kanssa sai opetella tähän touhuun ja kengitykset ynnä muut, Björkroth mainitsee. -Todella spesiaali hevonen. Sitten on tietysti Irvin Star, joka on rakennettu nollista hienon yhteistyön voimalla. Ehdoton tähänastinen huippuhetki sen kanssa oli viime joulukuussa, kun ruuna nappasi Oulussa Nordic Kyvyt Esiin-divisioonafinaalin voiton. Sitten on toki Amanda Rose, joka otti muun muassa Kaustisen 75-raveissa kakkossijan viime vuonna. Sen osaomistaja Pekka Visuria täytyy muutenkin kiittää hyvästä yhteistyöstä. Kovasti olen hänen hevosmiestaidoistaan koettanut ammentaa oppia.

Raveissa ei kaikki mene aina putkeen ja karvaita epäonnistumisiakin sattuu ajoittain. Victor Björkroth on oppinut ottamaan tilanteet rennosti ja laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. – Joskus saattoi mennä jopa yöunet, kun tuli jonkin hevosen kanssa epäonnistuminen. Isän menehtymisen jälkeen elämän palikat menivät itselläni täysin uuteen järjestykseen. Otan raveissa sattuvat vastoinkäymiset vastaan paljon rennommin kuin joskus takavuosina, vaikka tosissaan tätä hommaa tehdäänkin. Hevoshommissa sattuu ja tapahtuu, mutta elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita, Björkroth päättää.

Eemeli Hernesaho